Hampaan retentio: mitä se on, syyt ja seuraukset

Hampaiden retentio on tila, jossa hammas on täysin muodostunut, mutta ei pysty puhkeamaan ikenestä. Tämä patologia esiintyy sekä lapsilla että aikuisilla, ja se koskee useimmiten viisaudenhampaita ja kulmahampaita. Ongelma voi jäädä pitkään huomaamatta, mutta pitkälle edenneissä tapauksissa se johtaa tulehdukseen, viereisten hampaiden vaurioitumiseen ja esteettisiin puutteisiin.

Retentio

Normaalisti ihmisellä pitäisi puhkeaa 52 hammasta: 20 maitohammasta ja 32 pysyvää hammasta. Jos hammas jää jumiin ikeneen tai luuhun, se voi johtua useista tekijöistä:

• Ylimääräiset hampaat – ylimääräisten hampaiden läsnäolo, joka estää päähampaiden kasvua.
• Hampaan alkion väärä sijainti.
• Hampaan muodon tai koon poikkeama.
• Odontooma – hammaskudoksesta muodostuva hyvänlaatuinen kasvain.
• Leuan ja hampaiston epämuodostuma.
• Geneettinen alttius.
• Immuunijärjestelmän heikkeneminen tai varhaisessa iässä sairastetut infektiot.

Useimmiten retinoituneet ovat juuri kolmannet poskihampaat (viisaudenhampaat), koska niille ei välttämättä ole tarpeeksi tilaa leuassa. Toisella sijalla ovat kulmahampaat, erityisesti yläkulmahampaat, jotka ovat tärkeässä roolissa purennan muodostumisessa.

Muodot ja diagnoosi

Retentio voi olla:

• Täydellinen — hammas on kokonaan piilossa ikenen ja luukudoksen alla.
• Osittainen – hammas on osittain puhjennut, mutta ei kokonaan.

Retinoitunut hammas voi olla visuaalisesti huomaamaton. Potilaat valittavat useimmiten jaksottaisesta kivusta, turvotuksesta, paineen tunteesta tai ikenien tulehduksesta. On tärkeää tehdä röntgenkuvaus ajoissa, jotta hampaan tarkka sijainti ja retentioaste voidaan määrittää.

Mahdolliset komplikaatiot

Ilman hoitoa retentio voi johtaa seuraaviin seurauksiin:

• Naapurihampaiden siirtymä.
• Purennan epämuodostuma.
• Viereisten hampaiden juurien tuhoutuminen.
• Kysta ja tulehdus.
• Krooninen kipu ja suun avaamisen rajoittuminen.

Erityisen vaarallista on osittainen retentio: ulos puhjenneen hampaan osa on kosketuksissa syljen ja bakteerien kanssa, mikä aiheuttaa usein perikoronariitin eli ympäröivien kudosten tulehduksen.

Hoito ja ennaltaehkäisy

Hoito riippuu potilaan iästä, retentioalueen sijainnista ja retentioasteesta. Mahdollisia hoitomenetelmiä ovat

• Seuranta – jos retinoitu hammas ei aiheuta ongelmia.
• Ortodonttinen hoito – hammasrautojen tai erityisten laitteiden asentaminen.
• Kirurginen poisto – suoritetaan tulehduksen, tilanpuutteen tai vaurioriskin vuoksi.

Retinoituneen hampaan poisto on täysimittainen leikkaus, joka sisältää ikenen viillon, hampaan vapauttamisen ja tarvittaessa luun osan poiston.

Ennaltaehkäisy sisältää:

• Säännölliset tarkastukset hammaslääkärillä varhaislapsuudesta lähtien.
• Hampaiden puhkeamisen seuranta.
• Leuan kehityshäiriöiden oikea-aikainen hoito.
• Maitohampaiden poistaminen vain indikaatioiden perusteella.

Hampaan retentio ei ole pelkkä kasvun viivästyminen, vaan tila, joka voi johtaa vakaviin seurauksiin. Mitä aikaisemmin ongelma havaitaan, sitä suurempi on mahdollisuus säilyttää hampaiden ja leukojen terveys. Säännölliset käynnit hammaslääkärillä ja tarkkaavaisuus kehon signaaleihin auttavat välttämään monimutkaisia toimenpiteitä ja säilyttämään kauniin hymyn.